Seuraavana esittelyssä Pinja:
Pinja on tavallinen maatiaiskissa, joka täyttää vuosia 5.10.
Neiti täyttää hurjat 5 vuotta!!! Onnea!!!
Talvella 2005 Pinja saapui pahvilaatikossa Vantaan Ikeaan maatilalta, jossa se olisi kuollut ilman emoa. Pinja oli vasta vajaa 8 vk ikäinen, kun emo oli kuollut ja pennut jääneet vailla hoitoa. Pinja ja kaksi muuta pentua kokivat pelastuksen, kun isäni löysi ne hylätystä vajasta. Kaksi muuta pentua saivat kodin heti, mutta Pinja jäi vailla kotia hetkeksi, kunnes päätimme antaa sille kodin.
Pinja oli arka, mutta pieni ja pippurinen. Se halusi haistella kaikki paikat, myös Minttu koira oli mitä ihmeellisin olento.
Pieni neito tykkäsi nukkua sylissä, sohvan reunalla, kirjahyllyn päällä, tietokoneen vieressä. Se löysi kaikki pienetkin kolot, ja usein jouduimme etsimäänkin mihin se tällä kertaa oli ehtinyt livahtaa.
Kilpikonnaväritys on miellyttänyt monien silmään, ja sitä esiintyykin vain tyttökissoilla ja useilla maatiaiskissoilla.
Vaikka neiti ei mikään valio olekaan, persoonaa ja luonnetta löytyy sitäkin enemmän. Päivääkään ei mene, etteikö tuolle voi nauraa, hymyillä ja ihmetellä sitä luonnetta.
Pinja tulee erinomaisesti toimeen Mintun kanssa, mitä nyt joskus tylsistyneenä käy antamassa muutaman "pusun" tassuilla Mintun kasvoille. Mutta elävät melko läheisissä väleissä, puuhaamalla omia askareitaan.
Molemmat neidit ovat tottuneita matkustajia. Useimmiten vain valjaiden laitto tuntuu inhottavalta ja koppiin meneminen on tylsää. Mutta siellä ollessa sitten voikin rauhoittua ja nukkua koko juna-bussi-automatkan.
Pinja antaa usein pusuja, noutaa leluja, avaa parvekkeen ovea, ja uhmaa henkeään kiipeämällä parvekkeen kaiteelle 4krs:sta katsellen maisemia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti