Nemi the Universe

Ihanaa Ystävänpäivää!!

"Ystävä ole minulle,
en halua pahaa sinulle.
Jaksat aina kuunnella,
välittää ja lohduttaa.
Ystävä rakas,
olet maailman paras."

"Merkitset minulle paljon.
Ilmas sinua elämäni oli tyhjää.
Täytät sen hymylläsi,
katseellasi.
Olet minulle paljon,
ystävä rakas."

Aina...

ei jaksa hymyillä, eikä oikeastaan nauraakaan, sisäisesti saattaa itkeä ja huutaa apua, vaikka kukaan ei sitä kuulekaan. toivon että jonain päivänä joku huomaisi meidätkin tässä maailmassa, joku joka ymmärtäisi mitä ajattelemme, ilman että tarvitsee sitä erikseen sanoa. sisällämme kuplii ajatuksia, mielialat vaihtelevat, toisena päivänä onnellinen, toisena surullinen, kolmantena nauramme, neljäntenä itkemme. raivostumme, hermostumme, kärsivällisyys loppuu, tai sitä ei ole olemassakaan. terveys ei enää kestä, sitä ei jaksa hoitaa. masennus, kaamoksen sana, synty, josta ei koskaan seuraa hyvää. murheet, jotka kasvavat sisällämme. tuska, joka kiehuu ympärillämme. ilo, jonka päälle mustat pilvet karkaavat. suru, jota emme pakoon pääse. sielumme eivät lepää, ne ovat haavoittuneet, siivet katkenneet, ei ketään kuka niitä hoitaisi. unettomuus vallitsee, sosiaalisuus häviää. itkeneet silmät katsovat peilistä, ja kukaan ei niihin enää katsokaan. yksin olemme täällä, yksin meidän on pärjättävä.
___________________________________________________________

"Masennus on varsin yleinen sairaus, sillä arviolta n. 5–6 % suomalaisista kärsii masennuksesta."

"Masennuksen keskeinen oire on vakava ja pitkäkestoinen mielialan lasku. Usein myös mielenkiinnon puute, ruokahalun muutokset, unettomuus tai ylenmääräinen nukkuminen. Henkinen vireys ei ole kohdallaan ja pienetkin tehtävät vaativat erittäin suurta ponnistelua."

"Masentuneella saattaa ilmetä myös käytöshäiriöitä ja tilaan liittyy usein vakavaa keskittymiskyvyn puutetta ja muistitoimintojen heikkenemistä. Muita depression oireita ovat mm. väsymys, uupumus, kyvyttömyys nauttia tavallisista asioista, arvottomuuden tunne, ärtyneisyys, itkuisuus tai vaikeudet itkeä, epämääräiset kivut, vähentynyt seksuaalinen mielenkiinto ja aktiivisuus, painon muutokset, päänsärky ja vatsavaivat."

"Masennus on hankala sairaus, koska sairastunut tuntee usein syyllisyyttä ja voi olla kykenemätön uskomaan, että kukaan voisi auttaa häntä."

"Depressiota voi itse ehkäistä ja hoitaa mm. säännöllisillä elintavoilla, ulkoilulla, liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla, välttämällä tupakointia ja runsasta alkoholin ja kahvin juontia, myönteisellä elämänasenteella ja ylläpitämällä hyviä ihmissuhteita mm. perheenjäseniin, sukulaisiin, ystäviin, opiskelu- ja työtovereihin. Hyvät harrastukset ovat myös tärkeitä, samoin rentoutuminen ja liiallisen stressin välttäminen."

lähde: wikipedia

Olipa kerran..

Olipa kerran tyttö, joka oli kenkäfriikki. Tämä asui suuressa kylässä yhdessä pojan kanssa, jossa maksuvälineenä toimi mansikat ja kirsikat. Kylä kasvoi kasvamistaan ja siellä järjestettiin usein suuria markkinapäiviä.

Tyttö rakasti kenkiä, ja ihasteli kaikkien ohikulkevien ihmisten kenkiä. Tyttö vain oli kovin köyhä, eikä hänellä ollut varaa ostaa uusia kenkiä niin usein kuin olisi halunnut. Poika ei niin välittänyt kengistä.

Tyttö käveli pojan kanssa markkinoilla ja huomasivat torimyyjän. Tyttö juoksi innoissaan kojun luokse ja ihasteli hohdokkaita kultakenkiä. Myyjä tuhahti omahyväisenä, että tytöllä ei olisi koskaan varaa ostaa häneltä kenkiä. Varsinkaan kultakenkiä.
Tyttö alkoi itkeä, ja poika yritti lohduttaa sanoilla: "Nuo kengät muutenkin olisivat jo huomenna mustat." Tyttöä se ei kuitenkaan ilahduttanut.

Seuraavana päivänä saapui uusi torimyyjä. Tämä hymyili tytölle ja antoi sovitettavaksi kauniit kengät, jotka loistivat kilpaa auringon kanssa. Hinta oli kuitenkin liian suuri. Tyttö itki, että ei koskaan saisi itselleen niin kauniita kenkiä.
Torimyyjää tämä asia harmitti ja antoi tytölle kengät ilmaiseksi, jos lupaisi auttaa kojun myymisessä ja tyhjentämisessä.
Tyttö suostui oitis, ja hymyili kaunista hymyään.

Illalla tytön saavuttua kotiin, hänellä oli jalassaan uudet kiiltävät kengät. Poika huomasi kengät oitis. Tämä suutahti: "Monet mansikat ovat tänä vuonna menneet hukkaan, ja silti uskalsit ostaa uudet kengät."
Tyttö ei ehtinyt sanoa mitään, ennen kuin poika jatkoi.
"Viet ne heti huomenna takaisin, ja yrität saada kaiken summan takaisin mitä mahdollista."
Tyttö hymyili ja sanoi, että ei tarvitsisi, koska oli ansainnut ne kovalla työllä.
Tyttö kääntyili ja ihasteli ja juoksi pienen peilin ääreen. Hän huudahti iloisesti. "Katso, eivätkö ne olekin kauniit!" Poika tuhahti toistamiseen, ja sanoi: "Lehmän hännätkin ovat kauniimpia kuin nuo."
Tyttö suutahti ja alkoi itkeä. Hän juoksi kauas metsään, ja vannoi että ei koskaan enää palaisi. Poika tiesi, että pian tyttö kuitenkin jo tulisi kotiin.

Kului tunteja ja poika alkoi huolestua. Tyttö ei näkynyt.
Samaan aikaan tyttö istui suuren puun juurella ja katseli pelokkaana ympärilleen. Hän alkoi itkeä. Oli jo myöhä ja hän oli eksynyt.
Sitten tyttö näki kirkkaan valon tulevan suoraan häntä kohti.

"Älä pelkää, lapseni. Se olen minä, kenkäkeiju!" pieni kenkäkeiju pyristeli iloisena pieniä siipiään.
"Kenkäkeiju? En tiennyt teidän olevan olemassa!" Tyttö ilahtui.
"Lapseni, monikaan ei usko meidän olevan olemassa. Mutta me olemme virallisia keijun jäseniä." Keiju kertoi.
"Mutta älä lapseni itke, nuo kengäthän ovat ihanat." Keiju jatkoi.
"Ei, en minä sitä itkekään. Olen eksynyt. En osaa enää kotiin." Tyttö alkoi taas itkeä.
"Voi lapseni. Minä opastan sinua hieman. Katsele taivaalle, katso mitä näet!" Keiju ehdotti.
"Näen pieniä tähtiä, ne ovat aivan erilaisia kuin meillä kotona." Tyttö pettyi.
"Voi lapseni. Minä uskon että aivan pian löydät polkusi kotiin." Keiju yritti piristää.

Samalla poika oli jo hyvin huolestunut. "Pian on jo kovin pimeää, metsässä piili vaaroja" poika sanoi. Tämä toivoi, että ei koskaan enää suuttuisi tytölle, jos tämä vain palaisi nyt kotiin.
Koska tyttöä ei näkynyt, poika päätti lähteä etsimään tyttöä vihikoiriensa kanssa.
Hän kutsui koiria, ja nämä juoksivat pimeään metsään.

Poika huomasi heti jälkiä maassa. Niiden täytyi kuulua tytölle. Maassa oli suuri kuoppia, joiden oli oltava uusista kengistä.
Koirat juoksivat vielä pimeämpään metsään ja haukkuivat.

Poika löysinkin pian tytön nukkumasta suuren tammen luota.
Poika nosti tytön syliinsä, suuteli tätä ja piti lämpimänä. Tyttö aukaisi silmänsä ja hymyili. Hymy valaisi koko polun, ja he löysivät tiensä kotiin.
"Vannon, että en koskaan enää suutu sinulle ja kengille." Poika vannoi.
"Ja minä vannon, että en koskaan enää lähde pimeään metsään." Tyttö hymyili.

Sen pituinen se.

-------------------

Löysin tänään ihanat talvikengät, ja hintakin oli aivan olematon. Saas nähdä mitä ilta tuo tullessaan kun muut näkevät kenkäni.

Iloisia talvisia kenkäilmoja.

Runoja rakkaudesta...

... vai jostakin muusta kuin rakkaudesta?


Sateen jälkeen paistaa aurinko,
sen sinä tiesitkin jo.
Myrskyn jälkeen tulee tyyneys,
sitä sinä et hallitse.

Ehkä joku kutsuu sinua kauniiksi,
ehkä joku kehuu sinua ihmisenä,
ehkä joku hymyilee sinulle aidosti,
ehkä joku saa sinut itkemään,
se en ole minä,
en koskaan,
et tiedä kuka olen.

Mies mustissa vaatteissaan,
sai kukatkin hyytymään.
Kasvot itkeneet ikuisia kyyneleitä,
saapuu pimeys ja vie meidät mukanaan.

Nauroimme, olimme ystäviä,
sait minut tuntemaan että olen ihana.
Kerroit salaisuutesi, jaoimme kaiken.
Muutuit.
Et jakanut kanssani mitään.
Satutit tunteitani.
Sinusta tuli bitch.
En tahdo nähdä sinua,
mutta rakastan sinua,
ystäväni.

---

Rakastin sinua, sinä et minua.
Rakastin häntä, hän ei minua.
rakastin toista, kolmaskaan ei minua.
Rakastan itseäni, se vastaa.

Rakastaa kahdesti, muistaa sen aidosti.
Rakastaa kolmesti, tuntee tuskaa.
Rakastaa ikuisesti, saa rakastaa. Aina ja ikuisesti.

Liian hempeää ja pehmeää.
En saanut muutakaan ajateltavaa.
Tyynyyn pääni laitoin,
silti mielikuvia päässäni lauloi.
Niin runollista ja kaunista,
itkin silti suuresta ilosta.
Liian hempeää ja pehmeää.
pakko tämä on tähän lopettaa.

Nemi

Kuvaa hyvin sitä mitä tänään tunnen.
Nemi on ihan ykkönen. Rock!

"Niin rakkaus lohduttaa
kuin sateen jälkeen
päivänpaiste."
~William Shakespeare~

Nettishoppailijat

Niin hyvältä kuin se kuulostaakin, sitä se ei aina ole.
On nimittäin todettu että shoppailu on sairaus. En voinut uskoa tätä aluksi, mutta näin asiantuntijat väittävät olevan. Uskomatonta, kaikkea olen kuullut, yhtä ja toista, mutta että tämä?

Eli seuraavan kerran kuin menet ostoksille ja näet jotakin todella mukavaa ja sinulla on oikein, oikein hauskaa, tutkiskele itseäsi ja jos huomaat jonkin alla olevista kohdista uppoavan sinuun, LOPETA!! Olet luultavasti sairas.

Eli jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

• vastustamaton halu ostaa tavaroita toistuu
• ostaminen valtaa mielen, ostaminen on ikään kuin pakkomielle
• piilottelet ostamiasi tavaroita perheeltä, tavaroiden palauttaminen, aiheeton vioista valittaminen
• voimakas mielihyvän tunne oston yhteydessä
• pettymys, masennus, häpeä ostamisen jälkeen

on kyseessä ostoriippuvuus.

Katsotaanpas..

• Vastustamaton halu, hmm.. onko se sitä, että kun näkee jotain todella, siis TODELLA mageeta, haluaa sen?
• valtaa mielen, hmm.. pakkomielle? Mitä se on, kysyn vaan? Minulla on muistakin asioista pakkomielle, enkä silti sanoisi itseäni sairaaksi.
• Piilottelet tavaroita, no tuota, ööh.. siis, tämä.. siis.. On joitain asioita, mitä muut vain eivät ymmärrä, niinhän?
• Voimakas mielihyvän tunne.. mmm.. tulee mieleen muuta kuin shoppailu, mutta KYLLÄ. Ihana vaate, kengät, korut saavat minut todella iloiseksi. En silti sanoisi itseäni sairaaksi.
• Pettymys, ei. Masennus, ei. Häpeä, ei.

Juhuu, olen terve, olenhan? Ainiin, nyt muistinkin mitä olin alun perin tekemässä, nettiostoksillahan minä olinkin. Kiitos ja hei!!

Olkaa kiltisti, ja ostakaa jotain todella sähäkkää ja kivaa kesäksi. Wink!

Huono päivä

Tytöillä/naisilla on kuukautiset kerran kuukaudessa, uskokaa tai älkää, mutta se on ihan perseestä. Ei niihin totu koskaan, oli sitten viettänyt niiden kanssa aikaa jo 5-vuotta, 10-vuotta tai jopa 30-vuotta, niin niihin ei vaan totu koskaan. Tuskaa, kipua, verta. Huoh, paljon, paljon kipua ja tuskaa. Kuka sitä haluaisi joka kuukausi, sitä samaa? En minä. Sanon itseni irti naiseuden tyhmistä puolista, kiitos.

No, eipä tässä jaksakaan nyt sitten enää valittaa.. paitsi, että wc-paperi on loppu, ja yllämainitsema asia pitää edelleen yhteyttä, on kylmä-kuuma-kylmä-kuuma, kuume laski, mutta toiveajattelua etteikö se taas illalla nouse, huomenna töihin, kainaloita kutittaa, ulkona on liian kylmä, kynnet on huonossa kunnossa, asunto on ihan likainen, en jaksa siivota, koska on edelleenkin "ne", tekee mieli suklaata, mutta sitten pitää jaksaa tykätä seuraamuksista, finneistä, joita tosin kyllä on jo ihan mukavasti, postipaketti ei ole tullut, vaikka piti tulla jo viime viikolla, laskut pitää maksaa, ja sitten ei olekaan rahaa, siksi viivyttelen sitä ja uskottelen itselleni, että kyllä ne joku maksaa, ja mulla olisikin paljon rahaa tilillä, kerrankin, työkaveri haluaa varmaan taas vaihtaa vuoroja pe, minä iltaan hän aamuun, ja pian tietty käy niin, että jos en suostu, kukaan ei tule iltaan, ja mä saan huudot kun mikään ei toimi siellä oikein, työt muutenkin kasaantuu mun päälle, mulla on edelleen "ne" ja pitäisi jaksaa mennä wc:hen, ei jaksa, ehkä olen tässä niin kauan, että veri alkaa valumaan isoksi mereksi tähän sängylle, voin ainakin sitten sanoa käyneeni punaisella merellä, tässä valitus osuus, enää en valita, kukaan usko kuitenkaan. piste. the end.

Jos jollakulla muullakin on näin huono päivä, niin tervemenoa katsomaan hauska video:
http://www.youtube.com/watch?v=ATXV3DzKv68

Tytön kengät

Tyttö kaipasi kenkiään, ne saivat hänet onnesta sekaisin
Tyttö kaipasi kenkiään, ne saivat hänet hymyilemään
Pidin tytön onnellisena, kenkäkauppaan lähdin..

Tytön oli ymmärrettävä
en voinut olla hänen luonaan
Pidin kaiken yksinkertaisena, rauhallisena hänelle lauloin

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Tyttö nauroi yhdelle pojalle
tällä kenkiä ollut laisinkaan
Ei voinut tyttö ymmärtää, kuinka poika pystyi elämään

Ikkunassa näki hän kerran
unelma kengät lasin takana
Tyttö hymyili kauas taakseen, nuo kengät halusi hän omistaa

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Lompakkoani katsellessani, hän nauroi niin kauniisti
En voinut sitä vastustaa, hänelle kaikki rahani annoin

Tyttö lupasi silloin kerran, eihän ostaisi kenkiä vuoteen
Mutta lupaus rikkoutui jälleen, ei voinut tyttö vastustaa

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Pienen tytön elämä

" Kaikki kaunis häviää,
eilistä parempaa olekaan.
Ne pienen tytön elämään,
saivat hänet itkemään. "

--

" Taivas herää eloon taas,
kun elämän varjon väistyvät.
Tytön kasvoille hymyä saa,
vaikka sitä tahtoisi nähdä taas. "

---

" Maa jäätyy mustanaan,
kasvot kalpenee rinnallaan.
Kyynel pienellä poskellaan,
jäätyy kiinni, sitä pois saa. "

----

" Kukka kauniilla nurmella,
tyttö poimii sen innolla,
odottaa tuon saapumista,
jotakin ihanaa on tulossa. "

-----

" Pettyneet kasvot kalpena katsoo,
ei uskonut jäävän yksinään, kaiken tuon jälkeenkään.
Pieni tyttö menettää uskoaan,
tuleeko rakkaus koskaan vastaan?"

------

" Sitoo kiinni kengännauhojaan, pienillä sievillä sormillaan.
Näkee jotakin kaunista, tuo mukaan vain on otettava.
Kaukaiseen hämärään, ei siivet jaksa kantaa ylämäkeä.
Alhaalla se odottaa, vain synkkää ja suruaan,
pois mentävä omaa polkuaan, johdattaa pelko toiseen maailmaan. "


-------

" Kaiken tämän jälkeenkään, ei toivoa ole näkyvillä.
Pieni tyttö yksin siihen hetkeksi jää,
sata vuotta myöhemmin joku muukalainen viereen istumaan saapuu.
Kertoo maailman muuttuneen, voi kun tyttö hetken olisi odottanut. "