perjantai 26. tammikuuta 2007

Nemi



















Kuvaa hyvin sitä mitä tänään tunnen.
Nemi on ihan ykkönen. Rock!

"Niin rakkaus lohduttaa
kuin sateen jälkeen
päivänpaiste."
~William Shakespeare~

keskiviikko 24. tammikuuta 2007

Nettishoppailijat

Niin hyvältä kuin se kuulostaakin, sitä se ei aina ole.
On nimittäin todettu että shoppailu on sairaus. En voinut uskoa tätä aluksi, mutta näin asiantuntijat väittävät olevan. Uskomatonta, kaikkea olen kuullut, yhtä ja toista, mutta että tämä?

Eli seuraavan kerran kuin menet ostoksille ja näet jotakin todella mukavaa ja sinulla on oikein, oikein hauskaa, tutkiskele itseäsi ja jos huomaat jonkin alla olevista kohdista uppoavan sinuun, LOPETA!! Olet luultavasti sairas.

Eli jos seuraavat kriteerit täyttyvät:

  • vastustamaton halu ostaa tavaroita toistuu
  • ostaminen valtaa mielen, ostaminen on ikään kuin pakkomielle
  • piilottelet ostamiasi tavaroita perheeltä, tavaroiden palauttaminen, aiheeton vioista valittaminen
  • voimakas mielihyvän tunne oston yhteydessä
  • pettymys, masennus, häpeä ostamisen jälkeen
on kyseessä ostoriippuvuus.

Katsotaanpas..
  • Vastustamaton halu, hmm.. onko se sitä, että kun näkee jotain todella, siis TODELLA mageeta, haluaa sen?
  • valtaa mielen, hmm.. pakkomielle? Mitä se on, kysyn vaan? Minulla on muistakin asioista pakkomielle, enkä silti sanoisi itseäni sairaaksi.
  • Piilottelet tavaroita, no tuota, ööh.. siis, tämä.. siis.. On joitain asioita, mitä muut vain eivät ymmärrä, niinhän?
  • Voimakas mielihyvän tunne.. mmm.. tulee mieleen muuta kuin shoppailu, mutta KYLLÄ. Ihana vaate, kengät, korut saavat minut todella iloiseksi. En silti sanoisi itseäni sairaaksi.
  • Pettymys, ei. Masennus, ei. Häpeä, ei.
Juhuu, olen terve, olenhan? Ainiin, nyt muistinkin mitä olin alun perin tekemässä, nettiostoksillahan minä olinkin. Kiitos ja hei!!

Olkaa kiltisti, ja ostakaa jotain todella sähäkkää ja kivaa kesäksi. Wink!

Huono päivä

Tytöillä/naisilla on kuukautiset kerran kuukaudessa, uskokaa tai älkää, mutta se on ihan perseestä. Ei niihin totu koskaan, oli sitten viettänyt niiden kanssa aikaa jo 5-vuotta, 10-vuotta tai jopa 30-vuotta, niin niihin ei vaan totu koskaan. Tuskaa, kipua, verta. Huoh, paljon, paljon kipua ja tuskaa. Kuka sitä haluaisi joka kuukausi, sitä samaa? En minä. Sanon itseni irti naiseuden tyhmistä puolista, kiitos.

No, eipä tässä jaksakaan nyt sitten enää valittaa.. paitsi, että wc-paperi on loppu, ja yllämainitsema asia pitää edelleen yhteyttä, on kylmä-kuuma-kylmä-kuuma, kuume laski, mutta toiveajattelua etteikö se taas illalla nouse, huomenna töihin, kainaloita kutittaa, ulkona on liian kylmä, kynnet on huonossa kunnossa, asunto on ihan likainen, en jaksa siivota, koska on edelleenkin "ne", tekee mieli suklaata, mutta sitten pitää jaksaa tykätä seuraamuksista, finneistä, joita tosin kyllä on jo ihan mukavasti, postipaketti ei ole tullut, vaikka piti tulla jo viime viikolla, laskut pitää maksaa, ja sitten ei olekaan rahaa, siksi viivyttelen sitä ja uskottelen itselleni, että kyllä ne joku maksaa, ja mulla olisikin paljon rahaa tilillä, kerrankin, työkaveri haluaa varmaan taas vaihtaa vuoroja pe, minä iltaan hän aamuun, ja pian tietty käy niin, että jos en suostu, kukaan ei tule iltaan, ja mä saan huudot kun mikään ei toimi siellä oikein, työt muutenkin kasaantuu mun päälle, mulla on edelleen "ne" ja pitäisi jaksaa mennä wc:hen, ei jaksa, ehkä olen tässä niin kauan, että veri alkaa valumaan isoksi mereksi tähän sängylle, voin ainakin sitten sanoa käyneeni punaisella merellä, tässä valitus osuus, enää en valita, kukaan usko kuitenkaan. piste. the end.

Jos jollakulla muullakin on näin huono päivä, niin tervemenoa katsomaan hauska video:
http://www.youtube.com/watch?v=ATXV3DzKv68

maanantai 22. tammikuuta 2007

Tytön kengät

Tyttö kaipasi kenkiään, ne saivat hänet onnesta sekaisin
Tyttö kaipasi kenkiään, ne saivat hänet hymyilemään
Pidin tytön onnellisena, kenkäkauppaan lähdin..

Tytön oli ymmärrettävä
en voinut olla hänen luonaan
Pidin kaiken yksinkertaisena, rauhallisena hänelle lauloin

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Tyttö nauroi yhdelle pojalle
tällä kenkiä ollut laisinkaan
Ei voinut tyttö ymmärtää, kuinka poika pystyi elämään

Ikkunassa näki hän kerran
unelma kengät lasin takana
Tyttö hymyili kauas taakseen, nuo kengät halusi hän omistaa

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Lompakkoani katsellessani, hän nauroi niin kauniisti
En voinut sitä vastustaa, hänelle kaikki rahani annoin

Tyttö lupasi silloin kerran, eihän ostaisi kenkiä vuoteen
Mutta lupaus rikkoutui jälleen, ei voinut tyttö vastustaa

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

Ainoa mitä tyttö tarvitsee, on hänen kenkänsä
Ainoa mitä tyttö kuuntelee, on hänen ainoat kenkänsä

lauantai 13. tammikuuta 2007

Pienen tytön elämä

" Kaikki kaunis häviää,
eilistä parempaa olekaan.
Ne pienen tytön elämään,
saivat hänet itkemään. "

--

" Taivas herää eloon taas,
kun elämän varjon väistyvät.
Tytön kasvoille hymyä saa,
vaikka sitä tahtoisi nähdä taas. "

---

" Maa jäätyy mustanaan,
kasvot kalpenee rinnallaan.
Kyynel pienellä poskellaan,
jäätyy kiinni, sitä pois saa. "

----

" Kukka kauniilla nurmella,
tyttö poimii sen innolla,
odottaa tuon saapumista,
jotakin ihanaa on tulossa. "

-----

" Pettyneet kasvot kalpena katsoo,
ei uskonut jäävän yksinään, kaiken tuon jälkeenkään.
Pieni tyttö menettää uskoaan,
tuleeko rakkaus koskaan vastaan?"

------

" Sitoo kiinni kengännauhojaan, pienillä sievillä sormillaan.
Näkee jotakin kaunista, tuo mukaan vain on otettava.
Kaukaiseen hämärään, ei siivet jaksa kantaa ylämäkeä.
Alhaalla se odottaa, vain synkkää ja suruaan,
pois mentävä omaa polkuaan, johdattaa pelko toiseen maailmaan. "


-------

" Kaiken tämän jälkeenkään, ei toivoa ole näkyvillä.
Pieni tyttö yksin siihen hetkeksi jää,
sata vuotta myöhemmin joku muukalainen viereen istumaan saapuu.
Kertoo maailman muuttuneen, voi kun tyttö hetken olisi odottanut. "

maanantai 8. tammikuuta 2007

Iskuyritys nolla

Kaikenlaisia iskuyrityksiä sitä vaan kuuleekin, on se rankkaa olla nainen. Mistä ne kaikki lauseet oikein tulee. Käyt sä usein täällä- kommenttia kun kuulee vieläkin.

Kootut lauseet, todelliset, aidot, naiset kertovat:

mies:Onko sulla aina noin rumat vaatteet päällä?
nainen: Anteeksi niinkuin mitä?
mies: Niin, käytät sä aina tollasia vaatteita?
nainen: Antaahan laputtaa..
mies: Hei, älä nyt mee mihinkään, mehän alettiin päästä vasta juttuun..
---
mies: Ootko täältä kotoisin?
nainen: En. Tampereelta.
mies: Aijaa, niin nääs Tamperreen tytöt antaa!!
nainen: Mitä?
mies: Niin, kuulin huhuja kavereilta. Antaisiks sää?
nainen lyö korvapuustin
--
mies: Hei, sä oot varmaan joku sellanen Greenpeace-tyttö?
nainen: Ai, mistäs sellasta päättelet?
mies: Noku sulla on tollaset vaatteet.
nainen: Aijaha..
--
Muutaman juttutuokion kuluttua:
mies: Hei, sulla on varmaan kissa?
nainen: Niin on, mistä arvasit?
mies: Ja se käy varmaan aika kuumana?
nainen: Siis.. Mun kissa.. täh?
mies: Se varmaan haluais silittäjää?
--
mies
: "Do you girls believe in horoscopes? Personally, I'm a virgin."
--
mies: Sä näytät tosi tavalliselta, oot varmaan sinkku?
--
mies: Saanks tulla teille yöks?
nainen: No et.
mies: No miksen?
nainen valehtelee: No koska meillä on koira joka vihaa miehiä.
mies ihan totisella naamalla siihen: Minä tiedän kaiken koirista, meillä porukoilla on biigle kotona.
--

Mutta kyllä me naisetkin osataan, tosin vaikkakin ei niin huonoja, vaan tässä aika hyvä yritys kymmenen:

Nainen käveli baaritiskille ja kysyi:"Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä vai pitääkö mun kävellä tästä uudestaan ohi?"
Mies alkoi nauramaan ihan vietävästi ja sanoi ettei tarvitse, ei hän kuulema uskonut.



maanantai 11. joulukuuta 2006

Liian iloinen päivä

Siis voiko päivä enää iloisemmin alkaa.
(nyt soi se laulu päässä, voi ei)

Herätys soi klo 05.00, pääsen ylös 20min myöhemmin.
Meikkaus ja pukeutuminen 05.20
Bussipysäkillä 05.34
Töissä 05.55
Työt alkaa 06.00

Iloinen, hyväntuulinen työkaveri 06.24
Chat-kaveri 06.32
Vihainen asiakas valituksineen klo 07.26
Ällö bussikuski 07.45
Ihana naisasiakas 07.49

Aaamupalaksi suklaalevy (uskokaa tai älkää), Batterya.. mmm.. kovin terveellinen elämäntapa.

Päänsärky 08.25
Ohitse muutamassa minuutissa, tiedättekö migreeni voi jopa tappaa ihmisen. Minä en tiennyt, nyt tiedän. Kamalaa.

Kaverin kanssa mietittiin, miksi elämä nyt hymyilee. Tässä muutama asia:
- Tili on tyhjä, mutta visa toimii pahemmissakin tilanteissa, eli siis ei sekään voi masentaa
- Varpaankynnet on leikattu ja lakattu, siis ihan liian hyvä juttu
- Ihana uusi paita päällä, tuntuu niin hyvältä
- Tukka oli hieman kyseenalainen juttu, se on nyt hieman ylikasvanut muodostaan, mutta sen kuulema voi korjata helposti, ei siis syytä masentua
- Kengät, jotka oikeasti haluan, löytyvät vielä kaupasta, ei hätää, vaikka ei rahaa olisikaan! (ne odottavat vaikka ikuisuuden, vain minua)
- Suurinosa joululahjoista on ostettu, joka siis yleensä on jäänyt viikkoa ennen Jouua, ja näin ollen ahdistanut, nyt ei ahdista, helpottaa.
- Kaveri lensi Roomaan viikoksi, joka hieman masensi, tuohon ihanaan Rakkauden kaupunkiin, jossa tuhannet kenkäparit odottavat minua, mutta asiaa helpotti se, että lupasi ostaa minulle yhdet parit (niin siis, toiveissa on hyvä elää)
- Ystäviä, joille puhua asioista kuin asioista
- Ihminen, joka rakastaa minua
- Työpaikka, joka tosin ahdistaa aika ajoin, mutta helpottaa kun ajattelen muita hyviä asioita
- Joulu tulossa, tiedossa hyvää ruokaa ja seuraa

Äh, tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta onhan tuossa jo muutama ihan hyvä asia, jotka saa hymyilyttämään!

Ihanaa päivänjatkoa!

maanantai 4. joulukuuta 2006

Pimeä Tähti

Hei en jaksa katsella sua yhtään enempää,
etkö voisi lähteä pois jo ihan minne vaan.

Etkö sä jo tajua ettei mua kiinnosta sun jutut
nuo lapselliset kiukuttelut auta ollenkaan.

Perkele kun olet hidas tänään ymmärtämään mitään,
miksi sä jo et lähde täältä pois vetämään.

Oi kun joskus voisit käsittää,
ettei tää meidän juttu ikinä vaan voisi alkaa toimimaan.

Luulet olevasi joku supertähti, megastara,
muttei kukaan jaksa kuunnella sua siltikään

Lähtisit vain pois ja palaisit kun olet kasvanut
silloin jonkun löytäisit ja sille juttusi kertoisit.

Milloin oikein opit uskomaan, ettei mua voisi kiinnostaa
nuo lapselliset puheet sinusta ja minusta.

Olit tuolloin nuori tähti, pimeä rokkitähti,
silloin vielä joku ymmärsi ja jaksoi kuunnella.

Sitten aloit diivailla ja joku antoi lopputilin, sitten
menetit supertähden oikeudet ja lähdit.

Voi kun sä voisitkin oppia tämän kaiken, minkä mä sulle opetan ja näytän.
Kunpa oppisit keskittymään yhteen asiaan.. olisit sä silloin jo se... pimeä tähti...

Joulukriisi

Ärsyttävää kun ei ole lunta. Ei yhtään sellainen joulufiilis, niin kuin yleensä tulee ennen Joulua. On sellainen eräänlainen aikainen levottomuus, se joka iskee juuri ennen kevättä ja jatkuu siihen asti, kunnes aurinko alkaa taas paistamaan 24/7 (siis jos se joskus paistaisi niin paljon).
Inhottava kutina asioista, joita ei pitäisi edes ajatella vielä tähän aikaan vuodesta, sellainen joita miettii syksyllä ja varhaiskeväällä, ei näitä asioita kuuluisi pohtia Jouluna. Ei todellakaan!!

Masentuneisuus lisääntyy, ja talvet ja joulut mustenevat, mitä tässä siis enää odotetaan, muutetaan kaikki ulkomaille viettämään vihreää joulua. Biitsillä bikinit päällä joulukuusen ympärillä laulellen, hauskaa eikö? Talvinen Joulu on vanhanaikainen, eihän kukaan enää halua syödä kuivaa sikaa, lanttu-ja porkkanalaatikkoa, josta kukaan ei edes oikeasti tykkää, laulaa samoja lauluja vuodesta toiseen, katsella joulukuusta, jossa kissa roikkuu pallon perässä, katsella samoja elokuvia, joista ei oikeasti muista edes yhtä vuorosanaa ulkoa, mutta sen joka vuosi silti katsoo.

Kiinnostavaa ja innostavaa, eikö?

Mitä sitten. Minä tykkään, oli ruoka sitten kuivaa, pahaa, joulukuusi neulasista alaston, kissa naulakossa, elokuvat vanhoja, minä tykkään. Tykkään, tykkään.
Ja niin tykkää moni muukin!

Hyvää Joulun odotusta!!

lauantai 2. joulukuuta 2006

Kengillä taivaaseen!












Manolo Blahnik
Fiore, 1997
Illustration by Manolo Blahnik"


Kaveri: Miksi sä tarviit kolmet parit kenkiä mukaan viikonloppu reissulle?
Minä: Yhdet on kävelykengät, yhdet illanviettokengät ja yhdet.. mmm... muutenvaanhätävara-kengät!
Kaveri: Ja ajattelit niinkuin ehtiä käyttää kaikkia?
Minä: Tietenkin!


Matkalla käytin kaikkia kolmea paria kenkiä, ja sekin tuntui jo liian vähältä. Vielä olisi tarvinnut jotkut pienet kengät sisätiloissa kävelyyn, ehkä tennarit ja vielä ihanat saappaat.
Kummallista miten sitä vaan ei pysty olemaan erossa kengistään edes kahdeksi päiväksi. Matkalla ehdin jo kaivata yhtä kenkäparia, nehän jäivät vailla ihania kaveriaan kaappiin.
Samalla jäin kaipaamaan sinne ihania kenkiä, joihin minulla jostain kumman syystä ollutkaan varaa.
Siis juurihan minä katsoin tiliä, ja siellä oli rahaa vielä vaikka kuinka.
--> syy saattaa löytyä käsivarressa kulkevista useista kasseista, joissa on mukavasti rahanarvoista tavaraa.

Tiedättekö, jos kenkäkauppaan menee rahattomana, tulee kaupasta ulos itkeneenä. Jos sinne menee rahan kanssa, tulee ulos hymy huulilla mutta kotona alkaa itkettää. Vuokra taas maksamatta, ja isi ei tahdo enää maksaa laskuja.
--> Kuulemma oma vika, jos ei osaa arvioida menojaan oikein..
Hyvähän hänen on puhua. Hän käyttää samoja tossuja vuodesta toiseen, eihän voi ymmärtääkään että kengät ovat elämäntapa.

Vinkki: Tähän voi olla ratkaisuna rikas aviomies. Visa auttaa hetkellisesti!

Kengät ovat elämäntapa! Sitä juuri, jokainen joka rakastaa kenkiä, ymmärtää tämän.

Tiedättekö, luulen että koko syypää tähän on Carrie Bradshaw, tuo ihana hahmo New Yorkista, joka palvoo Manolo Blahnikia ja vannoo kuolevansa parhaat kengät jalassaan. Hysteria, mania... Kutsukaa sitä miksi tahansa, mutta Carrie Bradshaw on idolini. Kun Carrie meni ja tuhlasi rahansa kenkiin, minä kasvoin pikkuhiljaa ajatukseen, että kenkiä täytyy olla yhtä monet kuin on päiviä vuodessa.
Vielä kuitenkin usein ne ihanat punaiset saappaat taikka mustat avokkaat jäävät kaupan hyllylle, tili huutaa miinusta ja minä itken niiden perään.
-->Miksi ihmeessä miehet eivät tajua että kengät voivat aiheuttaa yhtä lailla samaa mielihyvää kuin vaikka suklaa?

Kaveri: Miksi ostat kenkiä kokoajan, ethän sä edes ehdi käyttää kaikkia?
Minä: Ai kyttäät sä mua ikkunan takana?
Kaveri: Ei.. Mä vaan ajattelin..
Minä: Kuule, mä saan käyttää mun kenkiä silloin kun mua huvittaa, vaikka sitten nukkuisin korkokengät jalassa.
--> Näin on myös menneisyydessä tapahtunut..


Jääden odottelemaan ihmettä, että jonain päivänä minulla on 365 kenkäparia.