tiistai 5. helmikuuta 2008

Laskiaistiistai

Vai laiskiaistiistai?
Samantekevää... Kunhan on hauskaa!




















"Laskiainen on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä.
Siihen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiaissunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiaistiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai, joka esimerkiksi Saksassa tunnetaan nimellä Rosenmontag ("ruusumaanantai").

Laskiaisen jälkeen alkaa paastonaika, joka loppuu vasta pääsiäisenä.
Laskiainen on iloinen, jopa riehakas juhla, koska laskiaistiistain jälkeen seuraavana tuhkakeskiviikkona ja paaston aikana riemu ja juhlinta vaihtuvat mietiskelyyn ja rukoukseen. Ortodokseilla paasto alkaa jo maanantaina, joten viimeinen päivä ennen paastoa on laskiaissunnuntai, joka ortodoksisessa kirkossa tunnetaan nimellä sovintosunnuntai."
---> lähde: wikipedia.


Silloin saa syödä hyvin, käydä pulkkamäessä ja syödä herkullisia pullia.
Nams, nams.

Herkullista laskiaispäivää ja runebergin päivää kaikille!
Ja eikun pyvvymäkeen, jiihaa!!
















Herkullisia laskiaispulla ohjeita löydät esim. täältä: 
Herkut.net

ja Runebergintortut esim. täältä:

Kengät vs. raha?

Hmm.. Valitsen toisen. Ai, kumman?

No, kumman itse valitset? Niin juuri. Hyvä.

Joskus käy niin että kun seisot vaatekaappisi ääressä, ja pitäisi löytää jotain päälle pantavaa juhliin, ei tahdo löytyä yhtään mitään. Miksi?

No, ensimmäiseksi tulee mieleen, että eihän sitä samaa mekkoa/paitaa yms. voi käyttää enää uudestaan, mitä jos siellä juhlissa on joku joka on nähnyt jo sinut siinä samassa mekossa? Niin. Ei kannattavaa. (Älä toki ota sitä riskiä.)

Mutta perimmäinen syy taitaa silti olla se uutuuden viehätys. Kun laitat ensimmäistä kertaa sen uuden mekon/paidan jne päällesi, se tuntuu hyvältä. 

Hymyilyttää...

Joten samoin on kenkien kanssa.
Minä en vain osaa sanoa ei. EI!

Tai siis.. Osaan.. EN vain halua. En halua sanoa itselleni; "Kuules nyt neiti, sinulla on jo ihan liikaa kenkiä, ei varmasti enää kannattaisi tuhlata viimeisiä ruokarahoja noihin ihanuuksiin?!" Vastaus on yleensä; "No, miksi ihmeessä sitten menit sanomaan niitä ihaniksi. Kyllä nyt tehdään kaupat."
Ja lopulta ollaan siellä kassalla, ja taas tuhlattu ruokarahat.

Kotiin ei taida olla menemistä?
No, meillä on totuttu.
Kenkiinsortuja. Minä! En mahda sille mitään. Niissä on jokin suuri voima. En voi vastustaa kiusausta kun näen jotkin ihanat kengät hyllyllä ja juuri minun kokoani. Sattuipas.

(Ei. Nyt olen väärässä. Kerran on tapahtunut niin. Kyllä! Uskokaa pois. Ja se kyllä harmittaa, vieläkin, näin monien vuosien jälkeenkin.)

Nyt olen löytänyt kahdet ihanuudet, ja puren koko käteni verille, jotta en vaan tuhlaisi vähäisiä varojani niihin. Ja synttäreitäkään ei ole tulossa, ei joulua ei mitään. Pah.
Jospa ystävänpäiväksi?

Pyh... Vaikka pakko myöntää, että mies joka ostaa naiselleen kengät lahjaksi, on unelmamies. U-n-e-l-m-a-m-i-e-s!

Jaa, että onko heitä. Tuskinpa.


Bronx 85€                                














Björn Borg 65€

torstai 31. tammikuuta 2008

Tukka asiaa!

Koskaan ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä, joten en minäkään.

Tukkaongelma. Äh, se pahin ongelma. Ikinä ei ole varma sopiiko joku malli itselle, ja sitten sitä on peruuttamassa aikaa kampaajalleen, ettei tulisi tehtyä emämunausta.

Itse olen saanut jo valituksi värin. Punaisen. Jotakin tämän tapaista:
















Kuva: Nelonen.fi

tiistai 29. tammikuuta 2008

Pitkät yöt

Nykyinen mieliala: pörröinen

Pitkät yöt, lyhyet päivät.

Kuulostaa pirullisen todelta. Tässä yöllä kun kuuntelee musiikkia, antaa ajatusten juosta ja kehon rentoutua tulee väistämättä mieleen mielenvikaisuus.
Kuka järkevä ihminen valvoo kaikki yöt miettien kaiken maailman ongelmia ja yrittää ratkoa niitä aamuyöhön asti saamatta kuitenkaan mitään järkevää ratkaisua niihin.

Yöeläminen on myös tapa. Moni herää mieli virkeänä uusista ajatuksista, ja saa sepustettua ne kaikki paperille.

Päivä elämä. Hmm... Sen täytyy olla melkoisen tylsää. Aamu 8.00 iltapäivä 16.00 asti työtä, raskasta, puuduttavaa ja tylsää työntekoa. Moni voi tähän samaistua. Kovin moni työpaikka ei houkuta juuri sängystä noustuaan.

Minä vihaan ihmisiä, jotka alkavat lärpättämään heti aamutuimaan junassa/bussissa. Meteli joka heistä lähtee on lähes sietämätön. Näin talvisin tekisi mieli heittää huppu päähän, aurinkolasit silmille ja kadota niiden ihmisten lähettyviltä.

Mutta vihaan myös ihmisiä, jotka jaksavat esittää olevansa energisiä työpäivän jälkeen. Taas kerran tekisi mieli vajota sinne penkin alle suojaan.

Vihaan myös iltasella hykerteleviä ihmisiä, jotka kailottavat suureen ääneen, ketä ovat menossa tapaamaan, minne ja monen aikaan. Tekisi mieli nousta seisomaan ja huutaa: "Hiljaa.!"
En sitä tee, älkää pelätkö. En rohkene.

Olen tylsä, laiska yöeläjä, joka ei jaksa talviaamuja, ei päivää, ei ihmisiä kauppajonossa, ei arvostelua pörräävästä tukasta, ei kiukuttelevia lapsia bussissa eikä varsinkaan naapuritätin sairaskertomuksia.

Kuuntelen kodissani musiikkia aamuyöhön asti, nukun aamut ja shoppailen illat. Syön vähän, juon paljon. En tupakoi, en yski enkä varmastikaan sairastu flunssaan.

Olen apaattinen. Se on minua hyvin kuvaava sana. Voisi myös sanoa sekopäinen, hullu, mielenvikainen... (ehkä herttainen ja pörröpäinenkin...)

... mutta parannut viimeistään kun ensimmäiset auringonsäteet osuvat ikkunaani vielä kuuden jälkeen illalla. Lupaan sen. (Herttaisuudesta en tiedä.)

Sweet dreams!

keskiviikko 16. tammikuuta 2008

Lilamaniaaa!

Hmm... Katsotaans... Minulla on liila paita, neule, t-paitoja, juhlatoppi, sekä liila iso laukku ja pikkulaukku.
Ja minulla on myös liilahtavat kengät.

Lilamania jatkuu siis, kun menin ja otin vastaan tämän suurenmoisen tilauksen vastaan:














En todellakaan tiedä ovat nuo enää muotia, sanotaanko kesällä?! Mutta oli silti aivan pakko hankkia, ne vaan niin sopivat vaatekaappiini täydellisesti.

Slim-fit stretchfarkut, 49,90€ Beauty-fashion

tiistai 15. tammikuuta 2008

WWF osa2

Nyt jos koskaan on aika aloittaa Uusi Vuosi ja pelastaa sademetsät.

http://www.wwf.fi/sademetsa/

I <3 my iBuddy

Minulla niinkuin monilla tuhansilla muillakin on iPod, nimeltään iBuddy.

Se tietää kaiken musiikkimaustani, tosin en ole päässyt sitä ihan päivittelemään viime aikoina, mutta kun taas kevät ja kesä saapuu, se kulkee mukanani joka paikassa.

iBuddy on pelastanut minut monelta tylsältä päivältä ja oudoista tilanteista. Tiedättehän tilanteen jossa istut esim. metrossa, ja joku alkaa juttelemaan sinulle, vaikka sinua ei yhtään huvita. No, siinä sitten kolautat olkapäitäsi ja näytät kuulokkeita, yleensä sillä tunkeutuja jo tajuaa, jos ei, niin anna kuulua.

iPodeille on olemassa vaikka mitä oheistuotteita, vyöpidikkeistä - karvallisiin pusseihin.

Itse olen ihastunut tähän mielettömän suloiseen pinkkiin pussukkaan, johon vikkelästi voin sujauttaa iBuddyni.




Lisää iPodista ja muusta sälästä löydät sivulta: http://www.apple.com/fi/itunes/

Täydelliset huulet!

Löysin täydelliset huulet...

Huulet täynnä karkkia.. mmm...









Kuva täältä.

maanantai 14. tammikuuta 2008

Tyyliä punkista!

Tammikuun 2008 Olivia-lehdessä oli artikkeli Anarkiaa Vaatekaapissa.
ja siis wau, siis ISO WAU!! Löysin sieltä itseni.
Oman tyylini.
Jollaista olen tässä hakenut aivan turhaan joka kulmasta jo 24-vuotta.

Joka ikinen kuva onnistui kuvaamaan jollakin tapaa minua, pukeutuminen kun on osa persoonallisuutta ja tunteiden näyttämistä.

Kuvaavat tyyliä naisellisen punkahtavaksi, ehkä minussa sitten asuu ihan pieni "punkkityttö".

Kuvassa:
Nahkatakki 679€, Sand
Toppi 35€, Benetton
Hame 24,90€, H&M
Vyö 69€, MaxMara
Kengät 214€, Rizzo
Kaulakoru 4,90€, H&M
Rannekello 819€, Burberry
Sukkahousut 19,90€, Vogue














Kuva 2 tärkeimmät:
Trenssi 425€, By malene Birger
Mekko 150€, InWear

Kuva 3 tärkeimmät
Nahkatakki 500€, Levi's Blue
Mekko 29,90€, H&M
Laukku 300€, Lumi

Naisellista punkkia ei voita kyllä mikään. Ja koska mietin uutta hiusmallia, ehkä voisin ottaa tästä uduesta inspiraatiosta tiettyjä vaikutteita. Pieni mohikaani tai piikkisuora tukka tietyllä asenteella.