sunnuntai 12. marraskuuta 2006

Kahdeksantoista

Kun olin kuudentoista, äiti katsoi minua,
sanoi, tulet pärjäämään

Kun olin seitsemäntoista, isä katsoi minua,
ja kysyi kuka sinut elättää

Kun olin kuuden vanha, äiti hymyili minulle,
antoi ponin jolla leikin nätisti niin

Kun täytin yksitoista, isä kertoi minulle,
sinusta tule yhtään parempaa

Kun katsoin itseäni peilistä,
Tuota kalpeaa tyttöä, joka joskus vannoi niin
Mä tahdon elää

Kun olin seitsemän vanha, mummi katsoi minua,
hymyili isälleni kuinka viaton olenkaan

Kun täytin viisitoista, isä nauroi minulle,
se poika rakasta sinua kuitenkaan

Kun täytän kahdeksantoista, muutan pois kotoa,
en kestäisi enää yhtä päivääkään

Kun täytän kahdeksantoista, jätän kaiken muun,
elämään parempaan mä suuntaan niin..

Kun katsoin itseäni peilistä,
tuota peloisaa tyttöä, joka joskus vannoi niin..
Ethän jätä minua..

Kun täytin kolmetoista, isä sanoi minulle,
et ikinä tule täyttämään unelmiasi

Kun täytin kaksikymmentä, olin hautajaisissa
isä kuolleena katsoo minuun päin

Kun katsoin itseäni peilistä,
Tuota kalpeaa tyttöä, joka joskus vannoi niin
Ethän petä minua..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti